Talousasiat ovat yksi parisuhteen yleisimmistä riidanaiheista. Kuten uusperheisiin liittyvissä asioissa muutenkin, myös talousasioissa on paljon ensiperhettä enemmän liikkuvia osasia, jotka on huomioitava oikeudenmukaisessa talouden jakamisessa. Vaikka bonusäidillä ei ole virallista elatusvelvollisuutta bonuslapsiinsa (pl. tilanteet, joissa bonusäiti on adoptoinut bonuslapsen), vaikuttaa uusperheen perustaminen ja siinä eläminen usein kuitenkin käytännön tasolla hänen talouteensa.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa sopia uusperheen talousasioista, ja jokainen uusperhe määrittää asian itse. Toiset rakentavat arjen täysin yhteisen talouden varaan, kun taas toisille sopii paremmin selkeästi omat rahat, joista laitetaan ennalta sovittu summa yhteiseen kassaan. Uusparin on kuitenkin keskusteltava avoimesti siitä, millainen ratkaisu uusperheen talousasioihin sopii aidosti molemmille osapuolille. Talousasioista selkeästi sopiminen auttaa välttämään monta riitaa tulevaisuudessa.
Arjen rahankäytöstä kannattaa sopia selkeästi ja päivittää sopimusta tarpeen mukaan
Uusparin on tärkeää istua jo suhteen alussa alas ja keskustella siitä, kuinka talousasiat jaetaan. Keskustelussa on syytä käydä läpi ainakin se, mistä rahaa tulee, mihin sitä menee ja kuinka sitä halutaan yhteisessä arjessa käyttää. Uuspari voi pohtia esimerkiksi näitä kysymyksiä yhdessä:
- Paljonko vakituisia tuloja meillä kummallakin on kuukaudessa? Saako jompikumpi elatusmaksuja tai yhteiskunnan tukia? Mitä muita tulovirtoja taloudessamme on?
- Mitkä ovat kiinteät kulumme kuukaudessa: asuminen, ruoka, auto, harrastukset, vaatteet, lasten kulut ja työmatkat? Jaetaanko kulut tasan vai prosentuaalisesti jollakin kaavalla? Jaetaanko arjen kulut esimerkiksi perheenjäsenten lukumäärällä ja kumpikin maksaa sen mukaan, kuinka monta elätettävää itsellä on? Vai vaikuttaako summaan se, montako päivää kuukaudessa kenenkin lapset ovat paikalla?
- Kuinka jaamme kulut reilusti tilanteessa, jossa asumme kodissa, jonka vain toinen meistä omistaa?
- Kuinka arjesta poikkeavat raha-asiat hoidetaan? Kuka hankkii syntymäpäivä- ja joululahjat läheisille? Kenen vastuulla on maksaa tarjoilut yhteisiin juhliin ja mikä on budjetti, jota erikoistilanteisiin halutaan käyttää?
- Millaisia taloudellisia haaveita meillä on yksin ja yhdessä? Kuinka huomioimme nämä niin, ettei kummankaan tarvitse joustaa liikaa?
- Millaisia rahankäyttäjiä olemme? Kuinka kohtaamme mahdollisen erilaisuutemme rahankäyttäjinä? Vaikuttaako se jotenkin siihen, kuinka haluamme taloutemme järjestää?
- Kuinka varmistamme, että perheemme lapsilla on tasapuolinen kokemus siitä, kuinka rahaa perheessämme käytetään?
On hyvä huomioida, että uusperheet ovat alttiita perheen sisäisille elintasokuiluille esimerkiksi tilanteissa, joissa perheessä asuu kummankin biologisia lapsia ja/tai yhteisiä lapsia. Samassa perheessä saattaa asua lapsia, joista joillakin on hienoja vaatteita, kalliita harrastuksia tai uusimpia teknisiä laitteita, kun taas toisten pitää tyytyä kirpparilta hankittuihin vaatteisiin tai sisarukselta perittyyn puhelimeen. Vaikka tätä kuilua ei olisi mahdollista tasoittaa – esimerkiksi ex-puolisot, isovanhemmat tai muut lapsen läheiset aikuiset vaikuttavat osaltaan myös tähän – niin asiasta on tärkeää keskustella lasten kanssa, jotta vältytään mustasukkaisuudelta ja katkeruudelta.
Yhdessä sovittuja talousasioita on syytä tarkastella säännöllisesti uudelleen, erityisesti tilanteissa, jotka vaikuttavat merkittävästi jommankumman osapuolen raha-asioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työttömyys, yhteisen lapsen kanssa pidetyt vanhempainvapaat, opiskelu tai työpaikan vaihto.
Yhteen muuttaminen voi vaikuttaa taloudellisesti moneen asiaan
Yhteen muuttaminen tuntuu monesta uusparista houkuttelevalta asialta: asumiskulut puolittuvat ja toisen kanssa saa jakaa rakkaudentäyteistä yhteistä arkea. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, sillä saman katon alle muuttaminen voi vaikuttaa taloudellisesti moneenkin asiaan.
Bonusäidin tulot voivat vaikuttaa yhdessä asuessa esimerkiksi bonuslasten päiväkoti- ja harrastusmaksuihin. Yhdessä asuminen vaikuttaa myös joihinkin Kelan tukiin. Esimerkiksi asumistukijärjestelmä laskee kotitalouden ruokakuntaan vain ne lapset, jotka ovat kodissa virallisesti kirjoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lapset asuisivat kummassakin kodissa yhtä paljon, niin sanotun etäkodin mahdollisuudet saada todelliseen asumistilanteeseen perustuvaa asumistukea ovat vähäiset. Toisaalta yhteenmuutto tilanteessa, jossa bonusäidin koti on lasten niin sanottu lähikoti, poistaa bonusäidin kumppanin saamista lapsilisistä yksinhuoltajakorotuksen.
Lisäksi moni bonusäiti osallistuu bonuslasten elatukseen esimerkiksi yhteisten asumis- ja ruokakulujen muodossa, hankkii bonuslapsille vaatteita tai tavaroita sekä kustantaa yhteisiä reissuja tai tekemistä. Myös arjen piilokulut, kuten bonuslasten harrastuskuskauksiin kuluva bensa, voivat olla huomaamaton tapa osallistua bonuslasten elatukseen. Bonusäiti voi myös ajautua elättämään bonuslapsia välillisesti, esimerkiksi tilanteessa, jossa kumppanin taloustilanne on heikko ja tämä maksaa elatusmaksuja. Jos koko palkka menee elatusmaksuihin ja pakollisiin kuluihin, voi bonusäiti joutua ottamaan enemmän vastuuta esimerkiksi ruokaostosten kustantamisesta.
Yhdessä asuessa taloudellisen vastuun raja saattaa hämärtyä helpommin verrattuna siihen, että kummallakin uusparin osapuolella on oma koti. Siksi onkin hyvä pysähtyä säännöllisesti oman ja yhteisen talouden ääreen ja kysyä: olenko tyytyväinen tähän tilanteeseen?
Hoida loppuun taloudellinen ero ex-kumppanista ennen uuteen sitoutumista
Monella uusperheellisellä on takanaan pidempi parisuhde, jossa ex-kumppanin kanssa on ehditty hankkia omistusasunto, autolaina, yhteisvastuullista kulutusluottoa tai vaikkapa yhteisiä sijoituksia. Jos nämä taloudelliset sitoumukset jätetään roikkumaan, voi seurauksena olla ikäviä yllätyksiä ja rajoituksia uusparin talouteen. Jos esimerkiksi exän kanssa ostetun kodin myynti pitkittyy eron jälkeen, voi asuntolaina olla esteenä uusparin unelmien kodin ostamiselle. Siksi on tärkeää hoitaa omaisuuden ositus tai uudelleenjärjestely ex-kumppanin kanssa kunnolla loppuun niin pian kuin se vain on eron jälkeen mahdollista. Kannattaa muistaa päivittää ajan tasalle myös esimerkiksi henkivakuutuksen edunsaaja sekä varmistaa, että kaikki muutkin mahdolliset taloudelliset siteet exään katkeavat.
Kaikki talousasioihin liittyvät asiat kannattaa dokumentoida kirjallisesti, sillä joskus tunteet leimahtavat eron jälkeen pintaan jälkijunassa. Kun kaikki olennainen on kirjattu ylös, ei tarvitse kuluttaa aikaa riitelemällä exän kanssa raha-asioista. Tämän vuoksi myös elatusmaksut ja muut lapsiin liittyvät talousasiat on syytä sopia kirjallisesti ja vahvistaa lastenvalvojan luona.
Vaikka ero sujuisi sovussa ja asiat vaikuttaisivat rullaavan molemmissa kodeissa onnellisesti taloudellisessa mielessä, ei koskaan voi tietää, kuinka ex-kumppanin rahankäyttö tulee tulevaisuudessa heijastumaan omaan uusperheeseen – mitä kokonaisvaltaisemmin taloudellinen ero on tehty, sitä vähemmän vaikutusta toisella enää on omaan talouteen.
Muista laatia avioehto ja testamentti pahan päivän varalle
Vaikka ruusunpunaisten rakkauslasien takaa ei tahtoisi antaa ajatustakaan sille, että jotain pahaa voisi tapahtua, talouden kannalta esimerkiksi eron, kuoleman, vakavan sairastumisen ja muun odottamattoman tapahtuman pohtiminen ennakkoon kannattaa. Kun perintö- ja avioeroasiat on mietitty kuntoon jo suhteen alussa, vapautuu mielestä tilaa yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Jos jotain sitten sattuu, ovat paperit valmiina turvaamassa kummankin taloutta.
Uusparin oikeudelliseen asemaan vaikuttavat esimerkiksi se, onko uusperheessä kummankin vai vain toisen biologisia lapsia sekä onko parilla yhteisiä lapsia. Myös sillä, onko uuspari avo- vai avioliitossa, vaikuttaa osapuolten asemaan. Jos uuspari menee naimisiin, syntyy lain mukaisesti elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan, mutta tässäkin tapauksessa bonuslapset jäävät elatusvelvollisuuden ulkopuolelle eli bonusvanhemmalle ei synny elatusvelvollisuutta heitä kohtaan.
Uusperhe on verrattain monimutkainen kokonaisuus, minkä vuoksi avioehto ja perintöasiat kannattaa käydä läpi aiheeseen erikoistuneen asianajajan kanssa. Vaikka palvelusta joutuu maksamaan, voi summa olla pieni siihen nähden, että paperit ovat päteviä turvaamaan oman ja kumppanin taloudellista tulevaisuutta. Pahimmassa tapauksessa voi nimittäin käydä esimerkiksi niin, että perinnönjaossa kumppanin ex-puoliso saa lasten kautta perintöä, kun uusi kumppani jääkin täysin ilman. Vastaavasti avoliitossa elänyt bonusäiti voi joutua muuttamaan pois kodistaan, jos kumppani ei ole testamentannut hänelle asumisoikeutta yhteiseen asuntoon ja bonuslasten elossa oleva vanhempi vaatii lasten edunvalvojana asunnon myymistä.
0 kommenttia