Millaista tarinaa kerrot itsestäsi bonusäitinä?

Ihmisellä on luontainen tarve hakea turvaa hallitsemalla elämää ja ennakoimalla tulevaa. On helpompi olla rauhassa ja hyvässä mielentilassa, kun tiedämme, mitä elämässämme tapahtuu ja kuinka asiat ympärillämme hoidetaan. Tällöin nimittäin tiedämme myös, millaisia asioita meiltä itseltämme odotetaan sekä voimme toteuttaa nämä asiat meille sopivassa tahdissa ja itsellemme luontaisella tavalla. Yllättävät muutokset ja jatkuva epävarmuus puolestaan pitävät meidät koko ajan virittyneessä tilassa, jossa palautuminen on vaikeaa.

Uusperheen perustaminen tuo mukanaan ison muutoksen kenen tahansa elämään – myös silloin, vaikka takana olisi jo yksi tai useampi omakohtainen uusperhekokemus. Samankaltaisista haasteista huolimatta jokainen uusperhe on nimittäin ainutlaatuinen, minkä vuoksi uusi elämäntilanne vaatii kaikilta prosessointia. Uusperheen perustaminen onkin yksi sellaisista elämänmuutoksista, joka pakottaa ihmisen luomaan menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä eheän elämäntarinan. Tämä auttaa lisäämään hallinnan, turvan ja jatkuvuuden tunteita sekä rakentaa perustan uudelle identiteetille.

Tähän kaikkeen liittyy vahvasti otsikon kysymys: millaista tarinaa kerrot itsestäsi bonusäitinä? Me kaikki nimittäin kerromme aina itsestämme jonkinlaista tarinaa, vaikkemme sitä tiedostaisi. Omasta tarinasta on tärkeää tulla tietoiseksi, sillä saatamme joskus huomaamatta kertoa itsestämme tarinaa, joka lopulta vain haittaa hyvinvointiamme ja rajoittaa meitä. Kun tulemme omasta tarinastamme tietoisiksi, avautuu meille samalla mahdollisuus muuttaa sitä tarpeen mukaan.

Tarinat heijastavat arvojamme ja uskomuksiamme

Tarinat, joita kerromme itsestämme, heijastavat arvojamme, uskomuksiamme sekä sitä, minkä koemme elämässämme merkitykselliseksi. Bonusäidin tarina muovautuu esimerkiksi aiempien elämänkokemusten, uskomusten, ulkopuolisten mielipiteiden ja erilaisten myyttien kautta. Myös yhteiskunnalliset tarinamallit, kuten sadut ja mediassa kerrotut tarinat vaikuttavat siihen, millaisia paloja bonusäidit punovat mukaan omaan tarinaansa. Vaikka viime vuosina on nähty enemmän positiivisia roolimalleja, ovat bonusäideistä kertovat yhteiskunnalliset tarinat olleet läpi historian enemmän negatiivissävytteisiä. Ei siis ole ihme, että moni bonusäiti huomaa muovanneensa mieleensä itsestään ja omasta roolistaan kovin negatiivisen kuvan.

Määritämme itse omaa tarinaamme mm. sillä, mitä päätämme ottaa kokemastamme siihen mukaan, mitä jätämme pois, kuinka tapahtumaketjut seuraavat toisiaan ja millaisia merkityksiä annamme niille. Onkin hyvä muistaa, ettei tarina ole sataprosenttinen totuus, vaan se on aina tulkintamme tapahtuneesta. Tulkinnat voivat muuttua ajan ja elämänkokemuksen myötä, mutta voimme muuttaa niitä tietoisella työskentelyllä myös itse. Oma tarina nimittäin muodostuu siitä, kuinka tulkitsemme menneisyyden tapahtumia nykyisestä tilanteestamme käsin. Joskus jokin tapahtuma saa esimerkiksi aivan uuden merkityksen jo sillä, kun tulkitsemme sitä hieman etäämmältä sen jälkeen, kun pahin tunnekuohu on laimentunut.

Tarinamme vaikuttaa sisäiseen puheeseen

Miksi tarina, jota kerromme itsestämme, on niin tärkeä osa hyvinvointiamme? Koska se vaikuttaa suoraan sisäiseen puheeseemme, joka rakentaa tulkintaamme ympäröivästä maailmasta. Sisäinen puhe on varmasti kaikille tuttua mielessä tapahtuvaa dialogia, jossa käysään keskusteluja asioista omassa mielessä itsen kanssa. Meillä kaikilla on oma sisäinen puheemme, joka voi olla joko myönteistä tai kielteistä. Sisäinen puhe on hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, koska se vaikuttaa suuresti mielialaamme.

Sisäiseen puheeseen liittyvät vahvasti myös erilaiset uskomukset, jotka ovat ikään kuin silmälasit, joiden läpi katsomme maailmaa. Uskomukset ovat vähän kuin tarinoita siitä, millaista elämä on ja kuinka sen tulisi mennä. Haitallisimpia uskomuksia ovat sellaiset, jotka koskettavat ihmisen identiteettiä. Jos itsellä on esimerkiksi vahva uskomus, ettei bonusäiti saa tehdä virheitä, tuottavat pienetkin arjen mokat ison morkkiksen. Kaikkihan me teemme virheitä, mutta uskomukset vaikuttavat siihen, kuinka niihin suhtaudumme – käännämmekö virheen oppimiskokemukseksi vai vaivummeko alakuloon.

Bonusäidit tarvitsevat erityisen paljon myönteisiä ja kannustavia uskomuksia nauttiakseen uusperhearjesta, sillä valmista mallia ristiriitaiseen rooliin ei ole. Myönteiset uskomukset nimittäin lisäävät itsevarmuutta haastavissa tilanteissa sekä auttavat toimimaan ratkaisukeskeisemmin ja löytämään joustavasti ratkaisuja arjen ongelmiin. Tietoinen työskentely omien uskomusten kanssa auttaa purkamaan elämää rajoittavia uskomuksia ja luomaan tilalle uusia, hyvinvointia tukevia vaihtoehtoja.

Harjoitus:

Tämän helpon harjoituksen avulla vanha kielteinen uskomus alkaa keventyä ja voit kyseenalaistaa sen paikkansapitävyyden. Aivan ensimmäisenä, jatka seuraavaa lausetta ensimmäisillä sanoilla, jotka tulevat mieleesi. Älä mieti liikaa, vaan luota intuitioon!

”BONUSÄITIYS ON…”

Sitten harjoituksen pariin:

1. Lisää uskomukseen kyseenalaistava sana: “tuntuu” “kuvittelen” “luulen” “arvelen” “uskon”

2. Lisää mukaan aikamääre: “joskus” “usein” “silloin tällöin” “tällä hetkellä” “tänään” “juuri nyt”

3. Kirjoita uskomus uudelleen positiivisessa muodossa, aikamuotona preesens. Älä käytä uudessa uskomuksessa EI-sanaa.

ESIMERKKI: Bonusäitiys on raskasta ja vie kaiken energiani.

1. Minusta tuntuu, että bonusäitiys on raskasta ja vie kaiken energiani.

2. Minusta tuntuu, että bonusäitiys on usein raskasta ja vie kaiken energiani.

3. Kun pidän huolta omista rajoistani, tarpeistani ja arvojeni mukaisesta toiminnasta, on bonusäitiys haasteista huolimatta antoisaa.

Kirjoita lopuksi uusi myönteinen uskomuksesi paperille ja laita se itsellesi näkyvään paikkaan. Näin alitajuntasi alkaa sisäistää sitä aivan huomaamattasi! ♡